Täytetyt paprikat

Innostuin ensimmäistä kertaa elämässäni tekemään täytettyjä paprikoita. Ohjeen vedin tällä kertaa ihan tuolta pääkopan uumenista, eli soveltamalla mentiin.

Ensin pilkotaan vähän kaikkea ihanaa - sipulia, kesäkurpitsaa, porkkanaa. Voi laittaa myös purjoa tai kaalia tai mitä näitä nyt on.

Kuullotetaan kaikki öljyssä. Samaan aikaan voi laittaa riisin kypsymään.

Nyt seuraa vaikein kohta: paprikan leikkaus. No ei se edes kyllä ollut vaikee. Leikataan vaan paprikalle "hattu" ja otetaan kaikki siemenet ynnä muut ällöt osat pois!

Sitten vaan kaikki sekoitetaan mössöksi. Laitoin lisäksi vielä soijarouhetta ja mausteita.

Sitten vaan mössö tungetaan paprikoihin(osaan niin kauniisti kertoa nämä termit)

Ja hatut paprikoille päähän ja uuniin! Mie laitoin nin 150-asteiseen, koska pelkäsin että ne palaa helposti, mutta siellähän ne sitten oli jotain 40 minuuttia. Olisivat kyllä pitempäänkin voineet olla, ei ollut paprika vielä ihan pehmeää.

Valmiit ryppypaprikat! Ja hyvältä maistuivat, tosin aika paprikaiselta(ihan tosi?), ja syömisen kanssa oli vähän säätämistä :D Mutta voin suositella! Tosi helppo tehdä!

Jälkiruoaksi tein sitten persikkarahkaa. Sekin maailman helpoin ohje - soseuta persikat, vatkaa kerma, lisää rahka ja sokeri ja siinä se!

Toteutin taas taiteellista lahjakkuuttani tässä koristelussa.

// I made some stuffed peppers the other day for the first time. So easy and so delicious!

Postinhakureissulla

Lauantaina hain postin. Onni on postilaatikko 1,7 kilometrin päässä. Kerrostalon postiluukuista ei ole mitään iloa, ovea avaessa kaikki postit(=mainokset) ovat vain tiellä ja kun kädessä yleensä on jotain tavaraa, ei posteja voi nostaa lattialta ilman että nuo tavarat tippuvat. On se elämä niin hankalaa.

Ojassa oli tähtiä.

Sekä joutsen, joka lähti karkuun huomattuaan innokkaan paparazzin, joka kirosi huonoa muistiaan kun pitkä putki oli jäänyt kotiin.

Retkellä löytyi myös leskenlehti, ah. No oli niitä myös pari lisää.

Olin myös pieni viherpeukalo ja istutin yrttejä. Basilikaa, sitruunamelissaa, maustemerinaa(kirjoitetaanko se noin? En oikeestaan edes tiedä mihin sitä voi käyttää.. :D), timjamia, rucolaa ja auringonkukkia. En jaksanut raahata niitä kämpille niin kasvakoot nyt sitten kotona. Lohdutukseksi ostin sitten ruohosipulia kaalikeittoon. Nam.

//On saturday I picked a post by bicycle. It's not the same as picking the post in a house of blocks - when you open the door they are right there on the floor and usually you have some stuff to carry with you and it's impossible to pick the post without dropping anything... I know, life is difficult.
Fortunetetly I saw a swan. And a flower. And the sun. 
I also put some herbs to grow. Can't wait!

POP UP

R täytti 17 vuotta, joten pitihän tälle kortti väsäillä! Oon viime aikoina innostunut pop up-jutuista katsottuani alla olevan Youtube-videon, kun yritin etsiä inspiraatiota yhteen koulutehtävään.

Tässä sitten se video. Ehkä hieman kestää ennen kuin tuollaisia saa aikaan, vaikka eihän tuo mikään maailman monimutkaisin tekniikka kuitenkaan ole! :)


//Recently I've found pop-up-crafting(is that a word?) from this awesome video, and I tried it also on my friend's birthday card :)

Supersankarijalat ja muita väripisaroita

Miullahan siis oli Turun matkalle myös lista asioista, joita olisi pitänyt ostaa. Se kuului näin:

- farkut

- bikinit

- tennarit

No farkkujen ja bikineidenhän osto on tunnetusti niin ihanaa, että ne jäivät nyt vielä sinne kauppaan. Missä on oikeasti kaikki kivat bikinit? Joko ne on kokonaan mustia tai niin absurdeja kuvioita ettei varmaan Picassokaan olisi saanut niistä selvää. 

No mutta, tennarit kuitenkin sain.

Ja jalat on yhtä punaiset kuin Supermiehellä. (Tarkistin just, sillä oikeestaan on siniset sukkahousut ja niiden päällä punaiset saappaat. No kuitenkin!)

Yllättävän hankalaa pitää jalkoja ylhäällä auringon edessä samalla kun ottaa kuvaa. Onneksi omaan tällaiset uskomattomat akrobaattiset taidot!

Ja kun on kärvistellyt matkapakkauksen vesiväreillä tässä muutaman vuoden, tahtoo jotain vähän suurempaa. Ja sitä suurempaa tarjosi Suomalainen kirjakauppa neljänkymmenen euron hintaan.

21 ihanaa väriä. Nyt ois parempi sitä taidetta syntyä, niin!

Winsor&Newton, rakkaus joka kestää pitkään. Ja tätä slogania saa käyttää ihan vapaasti! Toivottavasti Winsorille ja Newtonille nyt leviää tämä tieto, että näinkin auliisti mainostan heitä blogissani(jolla on ehkä 8 lukijaa). Enkä toki kieltäydy, jos postista alkaa tiputella kivoja paketteja kyseisestä firmasta... 8)

I wish! 

//Whooops I've forgot to translate my posts in English! Sorry :D I'll try to remember it now. Sp.
I had a list of things to buy when I'm in Turku, and they were:
-jeans
-bikinis
-shoes
And for some reason I only found shoes, I wonder why because buying jeans and bikinis is so much fun :P   
I also bought water colours after painting so many years with travel-sized water colours. 21 of them and I love them. Winsor&Newton is my new love, and I don't mind if the company wants to send me free gifts after this post 8)

Åbo är kul

(otsikon keksimiseen on käytetty kyllä paljon aikaa ja mietintämyssyä. PS. ikävä ruotsia)

Heimoi taas. Voisin purkaa loput viime viikonlopun etelän reissusta(no Turku ON etelää!). Toivottavasti ette ole kovin nälkäisiä tällä hetkellä, sillä...no, näiden kuvien jälkeen tulette jokatapauksessa olemaan. Miten niin tykkään ottaa paljon ruokakuvia? :D

Lauantaina aamupalaksi amerikkalaisia pannukakkuja suklaalla, vaniljakastikkeella, mansikoilla ja vaahterasiirapilla. Kaikki ei kyllä mahtunut yhteen lettuun niin piti syödä monta(voi harmi).

Ja ohje löyty Googlesta. No olkaa itsenäisiä ja hakekaa se itse!

Shock! Paparazzi!

No sitten kohta olikin jo sitten lounaan paikka, nälkäisiä kun tietenkin olimme pitkän bussimatkan jälkeen. Ja suuntana oli maailman ihanin salaattipaikka Greenz.

Ja kuvaahan ei tietenkään voinut ottaa ulkopuolelta eihän?

Oon tuolla kerran aikaisemmin syönyt ja silloinkin taisin nauttia samaisen vuohenjuustosalaatin. Nautintoa lisäsi vielä sekin, että Cityshoppari-kortin haltijana saimme 2 salaattiannosta ja 2 smoothieta yhden hinnalla! Huippua! (ja asianomainen ei asian huomattuaan Greenzin seinältä olevasta lapusta huutanutkaan niin että koko Turku sen kuuli - krhm!)

Jos joku kehtaa Greenzin salaattiannoksen jälkeen väittää, että on nälkä, niin se on valetta! Näistä tuli kyllä niin täyteen, että piti pyöriä ulos! No melkein.

Eksyttiin siinä jossain vaiheessa Saaristolaismarkkinoille(jos nyt muistan nimen oikein), jossa tarjolla oli käsitöitä, leivonnaisia, hunajaa, hilloja ja kaikkea tällaista perinteistä. Mitään en ostanut, koska olin niin täynnä. Mieli olisi kyllä tehnyt, vink vink ruokakuvat alhaalla :---D

Sihti kohdallaan ja silleen.. No ainakin itse kuvattava katsoo kameraan eikä ole hämmentyneen näköinen, toisin kuin hänen omistajansa, joka kääntyi katsomaan kuvan oton jälkeen että mistä se kameran ääni kuuluu.

MMMMMM. En kyllä edes tiedä mitä nuo on :'D

Lokkeja oli Aurajoen varrella paljon.

Sitten iltapäivällä oli vuorossa - SUCKER PUNCH! Trailerin nähneenä innostuin vähän laittautumaan Baby Dolliksi. Tosin vain hiuksista, tuo viiksipaita ja muutenkin valko-musta asu ei ehkä hirveästi sovi tunnelmaan..!

Miulla ei oo ollu saparoita moneen vuoteen, joten oli lievästi sanottuna vähän lapsi olo näissä!

No enhän mie aikuinen kuitenkaan ole. Vielä. Kai. Haluun  muuten M:n tapetin. <3

 

Ja itse elokuva? Silkkaa mahtavuutta. Visuaalisesti upea, slow-motionit yhtä eye-candya(osaan suomea :D) ja muutenkin tykkäsin tarinasta. Tietenkin olis voinut keskittyä enemmän hahmoihin, nyt kun pari jäi jotenkin etäiseksi. Mutta ehkä sitten DVD:n ekstroista löytyy lisää! Ehdottomasti menkää katsomaan! Nyt! Huomenna!