Lokerointia

Miut on aivopesty. Jälleen, myönnän sen. Mutta ei se haittaa, sillä aivopesun tulos sai miut hymyilemään kunnolla ekaa kertaa tänä päivänä. Tai yleensä koko viikkona. Mokoma tyhmä kevätsää, joka ei osaa päättää sataako kivikovia rakeita päin naamaa tai kasteleeko jättimäisillä lumihiutaleilla, jonka jälkeen sitten yrittää vielä sovitella kahden sekunnin auringonpaisteella. Älytöntä.


Mutta, iloiseen asiaan. Ostin Dymon!
   
Niille, jotka eivät tiedä: Dymo on asia, jolla voi kirjoittaa muihin asioihin, mitä ne ovat tai sisältävät. Siis tarrakone! Näitä on näkynyt jo aika monissa muissakin blogeissa, ja nyt eksyi sitten lopulta tännekin..!

Ja sisälläni asuu pieni narsisti, ensimmäiseksi kirjoitin oman nimeni, tietenkin. Se pääsi kunniapaikalle oveeni, jotta kaikki tietäisivät missä huoneessa asun, haa. 
 Miun alituisen purnukkahimon lisäksi se fakta, että niihin purnukoihin voi oikeasti kirjoittaa, mitä ne sisältävät, on sanalla sanoen huippua! Ei tarvitse aina vain keittiössä arvuutella, että onko tässä nyt jauhoja vai sokeria, ja jo kolmannen purkin kohdalla on valmis heittämään leivontakauhat nurkkaan.

 

...Helppo ihminen tietysti pitäisi kaikki jauhot ja makaronit omissa pusseissaan eikä laittaisi niitä erillisiin purkkeihin, joita pitää sitten jokaisen kokkaussession jälkeen olla täyttämässä. 

 

 
Mutta kun. Onhan se nyt niin hirmuisen söpöä.   
Ja kun kaikella on nimensä ja oma paikkansa minne ne kuuluvat, elämä tuntuu taas olevan vähän enemmän järjestyksessä. Innostuinpa jopa laittamaan viime kesän valokuvatkin albumiin - yleensä tässä hommassa kestää vähintään se vuosi(nimim. Lions Club-leiri vuodelta 2009 vieläkin laittamatta kansien väliin), mutta nyt oli aika järjestäytyä ja ryhdistäytyä! Ja kun vielä pääsis noista koulun rästitöistä!
 
  
(innostuin muokkaamaan kuvia Picasan HDR-toiminnolla, mikäli herättivät ihmetystä! Ehkä muotoilun opiskelijan pitäisi keskittyä vähän laadukkaampiin kuvanmuokkausohjelmiin, mutta myönnän: olen liian laiska avaamaan photaria. Sallittakoon se nyt, kun kesäkin on tulossa ja kaikkea!)

Lukutoukan perustylsä elämä parilla väriläikällä

Blogi on ollut tyhjä, koska mie en oo tehnyt mitään. Koulussa ei oo mikään ruuhka-aika(paitsi ne 12 postikorttia mutta kyllä ne saan tehtyä, onhan tässä aikaa..! Ai mitä? Loma alkaa ensi viikolla? No kyllä lomalla ehtii!) 

Elämässä kohokohtia on ollut ruoka. Kuten eräänä päivänä, jolloin kämppis teki mahtavia suklaakeksejä. Ja koska suklaakeksien kanssa saa juoda vain maitoa, lähdettiin molemmat kauppaan hakemaan sitä yhtä maitopurkkia.

 

Mutta oli sen arvoista.

Kevään lähestyminen on laukaissut jälleen shoppailuintoni, ja Seppälästä nappasin mukaani(no maksoin kyllä) 15 euroa kustantaneen kevätmekon.

 
Mekosta tulee aikamoiset Noora 5-vee-vibat(varsinkin noiden punaisten housujen kanssa), mutta en jaksa välittää. Elämässä pitää olla väriä! Siksi hiuksenikin ovat nyt räikeän punaiset ja tänään ostin mintunvihreät housut. Niin, kevät, kuulitko! Saa tulla jo! 
Sitten olen myös lukenut. Pari viikkoa sitten lopetin kirjan nimeltä Sinä päivänä, joka kertoi Emman ja Dexterin erikoisesta suhteesta, jota kai rakkaudeksi kutsutaan. Opus oli hyvin paksu ja kesti jonkin aikaa ennen kuin sille lämpeni, mutta samalla siinä oppi tuntemaan Emman ja Dexterin niin hyvin, ja lopussa tuntui kuin olisi ollut heidän läheinen ystävänsä. Ihanimpia on sellaiset kirjat, joiden jälkeen vain jää tuijottamaan eteensä ja ajattelee kaikkea lukemaansa läpi ja pitelee kirjaa kädessään eikä haluaisi päästää irti. Tämä oli sellainen kirja. Niinkuin seuraavakin.
Little Been tarina on pienuudessaan huolimatta kuitenkin niin kovin suuri kirja. Rakastuin jo kanteen(kohokuvioinnit ah), ja tekstissä on käytetty niin osuvia ja hauskoja vertauksia että välillä täytyi ihan nauraa ääneen! Kuten esimerkiksi tämäkin nigerialainen sananlasku: "Jos kasvosi ovat elämän kolhujen pöhöttämät, hymyile ja teeskentele olevasi lihava mies"!

Kirjassa Little Bee on pakolaisena Iso-Britanniassa ja siinä käydään läpi niin hänen kuin erään englantilaisperheen surullista elämää, ja heidän yhteinen menneisyytensä paljastuu kirjan edetessä vähä vähältä. Tämä on sellaisia kohtaloita, joita ei itse jokapäiväisessä elämässään vain tule ajatelleeksi - että pakolaiset suljetaan odottamaan vankilamaisiin laitoksiin jopa vuosiksi, vaikka he eivät ole tehneet mitään väärää! Taas tuli sellainen maailmanparantamisfiilis, mutta mitä minä pystyn tekemään?

Ja taas itsekkäisiin aiheisiin.
Sosiaalinen elämä on nyt myös vähän katkolla, koulun bileet kävin perjantaina katsastamassa ja nyt alkaakin hiljainen kausi sitten ensi viikkoon asti, jolloin suuntana on patongin ja creme bruleen(no en tiedä minne ne yläpilkut tulee joten jätinpä sitten pois kokonaan) luvattu maa, ho la laa! Alla ihanasti animaatioitu video ranskalaisista kliseistä, joista pitää nyt sillä reissulla ottaa selvää!

Joensuuesittelyjä, keikkoja ja lopuksi ystävänpäivä

Bonjour vaan itse kullekin säädylle! Viime viikko oli kyllä sellaista menoa että taidankin ottaa suhteellisen rauhallisesti ainakin kuukauden..! Ranskan kurssiin liittyen siis ryhmällämme oli kuvaukset Joensuu-cityssä.

Kaupungintalo jykevänä kirpeänä pakkasaamuna. Oli muuten älyttömän kylmä!

Allekirjoittanut ehdotti, että olisi hauska jos kaupungista saisi kuvaa yläilmoista - tässä kohden siis kaupungintalon tornista. Ja suhteiden kautta se onnistuikin :) Tornissa oli kyllä ihan älyttömän kylmä!
  Mutta kaunis Joensuu oli kyllä (myös) yläilmoista käsin.

 Perjantaina kuvaukset jatkuivat pulkkamäessä ja studiossa ja lauantaina siirryttiin miun esittelyihin. Siellä keskellä Joensuuta sitä selitin englanniksi kameralle historiasta, haastattelin kuuluisaa susipatsasta ja möhläsin noin viitisenmiljoonaa kertaa. Mutta hauskaa oli(ainakin miulla)! Oppaan homma on yllättävän hauskaa, kunhan opettelee vuorosanat :D 

"Hmmmm, miten tämä river nyt oikein lausutaankaan?"

"Okay, mr Wolf, someone has thrown up on you. How does it feel like?" (oikeasti, oksennus on peitetty lumella etteivät katsojat järkyttyisi tästä Suomen menosta.. :D

Sanonpahan vaan - ei koulussa turhan usein oo näinkään hauskaa! :)
 
Illalla sitten suuntana oli Kerubin Disco on ice, jota olin fiilistellyt jo varmaan kuukauden!  Jää ei ollut mikään maailman paras, kuoppia vaikka missä, mutta se fiilis!

Mietittiin kämppiksen kanssa tuleeko sieltä "Ice ice, baby", ja KYLLÄ SE TULI!

Käytiin myös tsekkaamassa pari keikkaa viikonlopun aikana, kun kerta ilmaisia olivat. Capital Beat veti älyttömän hyvin, ja heittivät yleisöön CD:itä ja mie sain yhden! Voi sitä riemun määrää! Myös Asa katsastettiin, ja en edes tiennyt että jotkut laulut (esim. Leijonaa mä metsästän) oli sen biisejä! Positiivinen yllätys siis tämäkin :)

Sunnuntaina vielä käytiin Ilosaaressa katsastamassa "valoshow". Vähän kyllä olin pettynyt, odotin valojen räiskettä ja tulennielijöitä, mutta esityksessä valkopukuiset ihmiset olivat kuin hidastetussa filmissä ja esittivät modernia tanssiaan. En ymmärrä, en ymmärrä. Koko ajan oltiin vain, että milloin se alkaa, mutta sama biisi toistui vain ja tuntui kuin kyseessä olisi ollut joku lahkorituaali... :D No, oli ne tuikut kyllä hienosti aseteltu!

"Liity meihin..."

Ja, sitten tänään. Ostarilla sai lämpimän kaakaon ja keksitarjoilun lisäksi ilmaisen kynsikäsittelyn, ja minäpoika menin tietysti! Voi että tuli niin suloiset kynnet että, vaikkakin en tietenkään malttanut olla räpeltämättä laukkuani ja kännykkääni ja kuviot ovat nyt vähän astetta abstraktimmat. Mutta tuollainen sabluunatekniikka oli aika jännä, sain nettisivun (CesarsShop) josta tommoisia voi tilata, eikä tuo setti kovin kalliilta (15e) vaikuta! Ehkäpä, ehkäpä!  

Tarjolla oli myös kasvomaalauksia, ja minä 20-vee otin heti punaisen sydämen poskea koristamaan! 

Illall käytiin (vaihteeks) Kerubissa, olihan sentään keikkapäivä ystävänpäivän kunniaksi! Ja mihin saavuimmekaan - limudiskoon! Oli hiukan vanha olo kun ympärillä olevien keski-ikä oli suunnilleen kolmetoista. MUTTA reippaana vanhuksena näytin teineille miten laitetaan jalalla koreaksi(voi ei, tuokin sananlasku on varmaan 50 vuotta vanha)! Ja bändeistäkin löytyi ihan hyviä, ainakin Little Jack veti kyllä täysillä keikkansa!

Sovitaan nyt, että tuo ensimmäinen kuva ei näytä siltä että kaivaisin nenää.

 No oho, kahdeksan minuuttia yli keskiyön. No, hyvää ystävänpäivää silti! :D

Kesä syksyn keskellä

   
Samuli Putro - Älä sammu aurinko  
Moi. Tulin vaan ilmottamaan, että vaikka on syksy, niin silti lähipäivinä on ollut vähän niinku kesä. Todisteita tässä. Sisko antoi auringonkukan. Kummasti tuollainen pieni asia piristää tavallista arkea! Elämäni ensimmäinen ja paras tomaattikeitto. Uusi lempiruokani löytyi! 

Pokkarikameran laatu nyt on mitä on, mutta kuvitelkaa että tuolla on älyttömästi sateenvarjoja.

Eilen oli myös Lehtiä Ilosaaressa-tapahtuma. Vaikka välillä satoikin, niin tunnelma oli ihana ja vaikka kasvisruoka oli loppu, hoitui sekin nestemäisellä tankkauksella.

Ihana Samuli Putro ja leijaileva turvamiehen pää.

Jukka Poika ja täydelliset valokuvaustaitoni. PITÄÄ OLLA VÄHÄN PLÄSKI!

Illalla vielä suunnattiin Nightiin, missä oli yksi parhaimmista coverbändeistä ikinä, Steve 'n' Seagulls! Kun bändi soittaa covereina Michael Jacksonia, Lady Gagaa ja Leevi&The Leavingsiä kansanmusiikkivaikutteilla, ni tää tyttö on myyty.

No ostin tänään uuden laukun kympillä kun entisestä meni vetoketju rikki. Olishan sen tietenkin voinut korjatakin - ja kyllä mie sen nyt korjaan - mutta ostin nyt kuitenkin kun halvalla sai. Tää nyt on tämmönen opettajalaukku vähän niin kuin. Ja no okei. Kyllä se pitää myöntää että syksy tuli, ja siitä varma merkki on se, että tekee mieli näpertää kaikkea. Tätä harrastusta myös mummoiluksi tai erakoitumiseksi kutsutaan, varsinkaan kun Joensuussa ei ole mitään kunnollista käsityöryhmää! Ja mielellään semmosta missä ei tarvitsisi maksaa siitä että menee paikalle virkkailemaan ja muuten vaan hengaamaan. 

No kuitenkin, kämppiksen siskon esimerkkiä seuraten ostin Taitokeskuksesta matonkudetta ja rupesin virkkaamaan koria! Alku oli vähän hankala kun melkein hukuin matonkuteen määrään ja niihin solmuihin. Saa nähdä mitä tulee lopputulokseksi, kerran on jo pitänyt purkaa kun kahvat vähän lörpsähti kun en osannut tehdä niitä.

Ainahan mie näin taiteellisesti virkkailen lattialla.. Etsikää 2 sydäntä!

 

































//It's autumn but yesterday it was almost like summer because of the sun flower my sister gave me and the music festival which was organized here. It rained almost all the time but I didn't mind, I was so happy. But still it's autumn because I feel like doing all kinds of stuff - crocheting and knitting! Just hope I could do it without turning into a granny or hermit.

Supersankarijalat ja muita väripisaroita

Miullahan siis oli Turun matkalle myös lista asioista, joita olisi pitänyt ostaa. Se kuului näin:

- farkut

- bikinit

- tennarit

No farkkujen ja bikineidenhän osto on tunnetusti niin ihanaa, että ne jäivät nyt vielä sinne kauppaan. Missä on oikeasti kaikki kivat bikinit? Joko ne on kokonaan mustia tai niin absurdeja kuvioita ettei varmaan Picassokaan olisi saanut niistä selvää. 

No mutta, tennarit kuitenkin sain.

Ja jalat on yhtä punaiset kuin Supermiehellä. (Tarkistin just, sillä oikeestaan on siniset sukkahousut ja niiden päällä punaiset saappaat. No kuitenkin!)

Yllättävän hankalaa pitää jalkoja ylhäällä auringon edessä samalla kun ottaa kuvaa. Onneksi omaan tällaiset uskomattomat akrobaattiset taidot!

Ja kun on kärvistellyt matkapakkauksen vesiväreillä tässä muutaman vuoden, tahtoo jotain vähän suurempaa. Ja sitä suurempaa tarjosi Suomalainen kirjakauppa neljänkymmenen euron hintaan.

21 ihanaa väriä. Nyt ois parempi sitä taidetta syntyä, niin!

Winsor&Newton, rakkaus joka kestää pitkään. Ja tätä slogania saa käyttää ihan vapaasti! Toivottavasti Winsorille ja Newtonille nyt leviää tämä tieto, että näinkin auliisti mainostan heitä blogissani(jolla on ehkä 8 lukijaa). Enkä toki kieltäydy, jos postista alkaa tiputella kivoja paketteja kyseisestä firmasta... 8)

I wish! 

//Whooops I've forgot to translate my posts in English! Sorry :D I'll try to remember it now. Sp.
I had a list of things to buy when I'm in Turku, and they were:
-jeans
-bikinis
-shoes
And for some reason I only found shoes, I wonder why because buying jeans and bikinis is so much fun :P   
I also bought water colours after painting so many years with travel-sized water colours. 21 of them and I love them. Winsor&Newton is my new love, and I don't mind if the company wants to send me free gifts after this post 8)

Ruusumekko ja baskeripää

Oli taas tosi vaikeeta saada näitä viime viikonlopun kuvia koneelle, kesti vaan viikko tunkea se muistikortti koneeseen ja muokata parit kuvat :D

Siis aprillipäivänä asu oli seuraavanlainen.

Ehkä pitäisi tuota kaukolaukaisimella kuvien ottamista vielä vähän treenata... :D Huomaa "piiloviesti" - sinä vaikutat ilmastonmuutokseen!

 Kesä on jo alitajuisesti tunkeutunut aivoihini ja koska kukkia ei ulkona vielä ole, piti päälle laittaa JC:n kukkamekko.

Taidemuseolla oli tosiaan viime perjantaina ranskalainen kirpputori(tosin luulen et siihen oli lisätty tuo ranskalainen vaan jotta se kuulostais hienommalta), ja pitihän se käydä katsastamassa. No, valikoima ei ollut nyt niin kattava kuin olis voinut olla, lähinnä käsitöitä, kirjoja ja tällaisia. Mutta, kun kerta ranskalaisella kirpputorilla oltiin, täytyi tietysti pysyä teemassa ja - ostaa sieltä baskeri.

Ensimmäinen baskerini on salaperäisesti hävinnyt jonnekin, mutta tämä korvaa sen täydellisesti!

Myyjä ei ollut edes aikonut myydä baskeria, vaan oli ottanut sen lavasteeksi, mutta kun tarjottuani kovan hinnan(50 senttiä), ei hän voinut olla myymättä sitä tälle neidille :D

 Ja sit lähdettiin sunnuntaina Kuopion venemessuille ex tempore. Tämä ei siis ole mitään erikoista meidän perheelle, sillä iskä tekee puuveneitä ja muutenkin ollaan aikalailla mökki- ja luontoihmisiä. Ei sinänsä ihme, kun on koko elämänsä asunut lehmien ja kissojen ja peltojen keskellä 12 kilometrin päästä lähimmästä kaupasta.

No olihan ne messut vähän kämäset verrattuna esim Helsingin venemessuihin(kyllä, miulla on kokemusta :---D), mutta olihan siellä ihan jännää käydä hienoissa veneissä ja asuntovaunuissa, joissa oli oma suihku ja baarikaapit ja kaikki hienoudet. Lisäks syötiin, mie oksennuksen makuista juustoista kasviskeittoa jopa kaksi lusikallista ja mozzarella-paninin, joka ei sekään ollut mikään makuhermoja kihelmöittävä kokemus, mutta parempaa kuitenkin kun ensimmäinen vaihtoehto.

 Missattiin ikävä kyllä Antti Tuisku, joka oli ollut messuilla laulamassa edellisenä päivänä :( No, tuskinpa ihan hirmuinen menetys olis ollut! Mutta oli siellä toinen yhtye, Mix&Sound(jos muistan oikein); mukavan rytmikästä musiikkia!

Vedettiin vielä suklaa-vanilja-pehmikset. NAM. Ensi kerralla pitää kyllä ottaa ilman vohvelia, en tykkää! Maistelin myös tervajäätelöä, eikä kyllä noussut miun lempijätskien joukkoon, maistui liikaa...tervaleijonilta. Yäh.

Things I like

Voisin myös aloittaa blogin kirjoittamisen osaksi englanniksi, koska mahdollisesti myös pari ulkomaalaista ystävääni tätä välillä lukevat ja koska luultavasti blogin nimen takia tänne saattaa eksyä myös muitakin ulkomaalaisia! Toivottavasti. Ainakin he voivat hieroa naurunystyröitään(naurunystyrä?? mikä se on? vähän niin kuin naurunappula?) kun lukevat kirjoitusteni kielivirheitä. (Eipä tuossa suomen kielikään taida vielä olla hirmu hyvin hallussa.. :D)

//I thought about starting to write this blog in English as well because couple of my foreign friends read this blog as well(I guess? Sari, Dóri, where are you?) And maybe some other foreign people will find this! Hopefully. And they can enjoy laughing at my stupid grammar mistakes(unless my cousin or my friend does it first......)

Tänään pidän... 

//Today I like...

Aamupuurosta mustikoilla ja hedelmäjogurtilla, muumilautaselta nautittuna. //Morning porridge with blueberries and fruit yoghurt, on a Moomin plate.

Uudesta sydämenmuotoisesta valokuvaseinästä rakkaista ihmisistä ja asioista. Vähän käytetty idea, mutta mitä väliä. //My new heart-shaped photo wall about dear friends and family and things. Little used idea, but who cares?

Inspiraatiokuvista vaatekaapin ovessa. //Inspiration pictures on my wardrobe door.

Ja ennen kaikkea...//And the most of all..

 

Kaksi ihanan pehmeää tyynyä kirpputorilta. Olen 14 euroa köyhempi, mutta ei näitä voinut mitenkään vastustaa, vaikka ne ei sovi ollenkaan koko muun huoneen punertavaan sävymaisemaan. Vastakohdat ovat elämän suola! (muistakaa tämä hieno lause sitten 100 vuoden päästä niin voitte siteerata minua! :---D)   

//Two lovely green pillows from a second-hand shop. Cost 14 euros, but I couldn't resist eventhough they don't match with the rest of the room, which is reddish. But contrasts are the salt of life! (we Finnish people say that something is "salt of life" if it's really important thing, something we can't live without)

Asioita, joista EN pidä:

Siitä, että Photoshopin 30 päivän kokeilujakso loppui toissapäivänä ja nyt kuvalaatu vähenee merkittävästi sillä Picasalla ja Gimpillä ei tehdä ihmeitä(missä Gimpissäkin on pikanäppäimet esim. kuvan pienentämiseen? No ei missään! Ikävä Photoshoppia!)

//Things I DON'T like:

The fact that the trial version of Photoshop just finished the day before yesterday and from now one the quality of the pictures will decrease significantly because you can't do wonders with Picasa and Gimp. I miss Photoshop.

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla