Täytetyt paprikat

Innostuin ensimmäistä kertaa elämässäni tekemään täytettyjä paprikoita. Ohjeen vedin tällä kertaa ihan tuolta pääkopan uumenista, eli soveltamalla mentiin.

Ensin pilkotaan vähän kaikkea ihanaa - sipulia, kesäkurpitsaa, porkkanaa. Voi laittaa myös purjoa tai kaalia tai mitä näitä nyt on.

Kuullotetaan kaikki öljyssä. Samaan aikaan voi laittaa riisin kypsymään.

Nyt seuraa vaikein kohta: paprikan leikkaus. No ei se edes kyllä ollut vaikee. Leikataan vaan paprikalle "hattu" ja otetaan kaikki siemenet ynnä muut ällöt osat pois!

Sitten vaan kaikki sekoitetaan mössöksi. Laitoin lisäksi vielä soijarouhetta ja mausteita.

Sitten vaan mössö tungetaan paprikoihin(osaan niin kauniisti kertoa nämä termit)

Ja hatut paprikoille päähän ja uuniin! Mie laitoin nin 150-asteiseen, koska pelkäsin että ne palaa helposti, mutta siellähän ne sitten oli jotain 40 minuuttia. Olisivat kyllä pitempäänkin voineet olla, ei ollut paprika vielä ihan pehmeää.

Valmiit ryppypaprikat! Ja hyvältä maistuivat, tosin aika paprikaiselta(ihan tosi?), ja syömisen kanssa oli vähän säätämistä :D Mutta voin suositella! Tosi helppo tehdä!

Jälkiruoaksi tein sitten persikkarahkaa. Sekin maailman helpoin ohje - soseuta persikat, vatkaa kerma, lisää rahka ja sokeri ja siinä se!

Toteutin taas taiteellista lahjakkuuttani tässä koristelussa.

// I made some stuffed peppers the other day for the first time. So easy and so delicious!

Postinhakureissulla

Lauantaina hain postin. Onni on postilaatikko 1,7 kilometrin päässä. Kerrostalon postiluukuista ei ole mitään iloa, ovea avaessa kaikki postit(=mainokset) ovat vain tiellä ja kun kädessä yleensä on jotain tavaraa, ei posteja voi nostaa lattialta ilman että nuo tavarat tippuvat. On se elämä niin hankalaa.

Ojassa oli tähtiä.

Sekä joutsen, joka lähti karkuun huomattuaan innokkaan paparazzin, joka kirosi huonoa muistiaan kun pitkä putki oli jäänyt kotiin.

Retkellä löytyi myös leskenlehti, ah. No oli niitä myös pari lisää.

Olin myös pieni viherpeukalo ja istutin yrttejä. Basilikaa, sitruunamelissaa, maustemerinaa(kirjoitetaanko se noin? En oikeestaan edes tiedä mihin sitä voi käyttää.. :D), timjamia, rucolaa ja auringonkukkia. En jaksanut raahata niitä kämpille niin kasvakoot nyt sitten kotona. Lohdutukseksi ostin sitten ruohosipulia kaalikeittoon. Nam.

//On saturday I picked a post by bicycle. It's not the same as picking the post in a house of blocks - when you open the door they are right there on the floor and usually you have some stuff to carry with you and it's impossible to pick the post without dropping anything... I know, life is difficult.
Fortunetetly I saw a swan. And a flower. And the sun. 
I also put some herbs to grow. Can't wait!

POP UP

R täytti 17 vuotta, joten pitihän tälle kortti väsäillä! Oon viime aikoina innostunut pop up-jutuista katsottuani alla olevan Youtube-videon, kun yritin etsiä inspiraatiota yhteen koulutehtävään.

Tässä sitten se video. Ehkä hieman kestää ennen kuin tuollaisia saa aikaan, vaikka eihän tuo mikään maailman monimutkaisin tekniikka kuitenkaan ole! :)


//Recently I've found pop-up-crafting(is that a word?) from this awesome video, and I tried it also on my friend's birthday card :)

Supersankarijalat ja muita väripisaroita

Miullahan siis oli Turun matkalle myös lista asioista, joita olisi pitänyt ostaa. Se kuului näin:

- farkut

- bikinit

- tennarit

No farkkujen ja bikineidenhän osto on tunnetusti niin ihanaa, että ne jäivät nyt vielä sinne kauppaan. Missä on oikeasti kaikki kivat bikinit? Joko ne on kokonaan mustia tai niin absurdeja kuvioita ettei varmaan Picassokaan olisi saanut niistä selvää. 

No mutta, tennarit kuitenkin sain.

Ja jalat on yhtä punaiset kuin Supermiehellä. (Tarkistin just, sillä oikeestaan on siniset sukkahousut ja niiden päällä punaiset saappaat. No kuitenkin!)

Yllättävän hankalaa pitää jalkoja ylhäällä auringon edessä samalla kun ottaa kuvaa. Onneksi omaan tällaiset uskomattomat akrobaattiset taidot!

Ja kun on kärvistellyt matkapakkauksen vesiväreillä tässä muutaman vuoden, tahtoo jotain vähän suurempaa. Ja sitä suurempaa tarjosi Suomalainen kirjakauppa neljänkymmenen euron hintaan.

21 ihanaa väriä. Nyt ois parempi sitä taidetta syntyä, niin!

Winsor&Newton, rakkaus joka kestää pitkään. Ja tätä slogania saa käyttää ihan vapaasti! Toivottavasti Winsorille ja Newtonille nyt leviää tämä tieto, että näinkin auliisti mainostan heitä blogissani(jolla on ehkä 8 lukijaa). Enkä toki kieltäydy, jos postista alkaa tiputella kivoja paketteja kyseisestä firmasta... 8)

I wish! 

//Whooops I've forgot to translate my posts in English! Sorry :D I'll try to remember it now. Sp.
I had a list of things to buy when I'm in Turku, and they were:
-jeans
-bikinis
-shoes
And for some reason I only found shoes, I wonder why because buying jeans and bikinis is so much fun :P   
I also bought water colours after painting so many years with travel-sized water colours. 21 of them and I love them. Winsor&Newton is my new love, and I don't mind if the company wants to send me free gifts after this post 8)

Åbo är kul

(otsikon keksimiseen on käytetty kyllä paljon aikaa ja mietintämyssyä. PS. ikävä ruotsia)

Heimoi taas. Voisin purkaa loput viime viikonlopun etelän reissusta(no Turku ON etelää!). Toivottavasti ette ole kovin nälkäisiä tällä hetkellä, sillä...no, näiden kuvien jälkeen tulette jokatapauksessa olemaan. Miten niin tykkään ottaa paljon ruokakuvia? :D

Lauantaina aamupalaksi amerikkalaisia pannukakkuja suklaalla, vaniljakastikkeella, mansikoilla ja vaahterasiirapilla. Kaikki ei kyllä mahtunut yhteen lettuun niin piti syödä monta(voi harmi).

Ja ohje löyty Googlesta. No olkaa itsenäisiä ja hakekaa se itse!

Shock! Paparazzi!

No sitten kohta olikin jo sitten lounaan paikka, nälkäisiä kun tietenkin olimme pitkän bussimatkan jälkeen. Ja suuntana oli maailman ihanin salaattipaikka Greenz.

Ja kuvaahan ei tietenkään voinut ottaa ulkopuolelta eihän?

Oon tuolla kerran aikaisemmin syönyt ja silloinkin taisin nauttia samaisen vuohenjuustosalaatin. Nautintoa lisäsi vielä sekin, että Cityshoppari-kortin haltijana saimme 2 salaattiannosta ja 2 smoothieta yhden hinnalla! Huippua! (ja asianomainen ei asian huomattuaan Greenzin seinältä olevasta lapusta huutanutkaan niin että koko Turku sen kuuli - krhm!)

Jos joku kehtaa Greenzin salaattiannoksen jälkeen väittää, että on nälkä, niin se on valetta! Näistä tuli kyllä niin täyteen, että piti pyöriä ulos! No melkein.

Eksyttiin siinä jossain vaiheessa Saaristolaismarkkinoille(jos nyt muistan nimen oikein), jossa tarjolla oli käsitöitä, leivonnaisia, hunajaa, hilloja ja kaikkea tällaista perinteistä. Mitään en ostanut, koska olin niin täynnä. Mieli olisi kyllä tehnyt, vink vink ruokakuvat alhaalla :---D

Sihti kohdallaan ja silleen.. No ainakin itse kuvattava katsoo kameraan eikä ole hämmentyneen näköinen, toisin kuin hänen omistajansa, joka kääntyi katsomaan kuvan oton jälkeen että mistä se kameran ääni kuuluu.

MMMMMM. En kyllä edes tiedä mitä nuo on :'D

Lokkeja oli Aurajoen varrella paljon.

Sitten iltapäivällä oli vuorossa - SUCKER PUNCH! Trailerin nähneenä innostuin vähän laittautumaan Baby Dolliksi. Tosin vain hiuksista, tuo viiksipaita ja muutenkin valko-musta asu ei ehkä hirveästi sovi tunnelmaan..!

Miulla ei oo ollu saparoita moneen vuoteen, joten oli lievästi sanottuna vähän lapsi olo näissä!

No enhän mie aikuinen kuitenkaan ole. Vielä. Kai. Haluun  muuten M:n tapetin. <3

 

Ja itse elokuva? Silkkaa mahtavuutta. Visuaalisesti upea, slow-motionit yhtä eye-candya(osaan suomea :D) ja muutenkin tykkäsin tarinasta. Tietenkin olis voinut keskittyä enemmän hahmoihin, nyt kun pari jäi jotenkin etäiseksi. Mutta ehkä sitten DVD:n ekstroista löytyy lisää! Ehdottomasti menkää katsomaan! Nyt! Huomenna!

Sushia ja taiteiluja

Noin viikon pituisen blogihiljaisuuden syynä on ollut (laiskuuden lisäksi, krhm) koulun tutustumismatka Helsinkiin. Käytiin siis tutustumassa erilaisiin yrityksiin, esimerkiksi Fakeen ja Agent Pekkaan, jotka sitten esitteli toimintaansa ja oli kyllä siistiä kun näki telkkarissa ja kaduilla näkyvien mainosten olevan tulleen juuri noista paikoista! Siellä oli Jokeri-mainosta ja Panda-mainosta, ah. Ensin tuli sellainen fiilis että "wau, vähän siistiä!", ja sit lopussa "en ikinä pääse tänne töihin...." Mutta joo, mielenkiintoista oli kuitenkin. 

Simpeleen huoltoasemalla graafisten suunnittelijoiden taidot punnittiin. Selvästi näkyy taiteellinen lahjakkuutemme kyseisessä teoksessa!

Kerettiin jopa hengaamaan Kampin pihalla ja seurailemaan poliisia, joka herätti penkillä nukkuvan(?) miehen(ei näy kuvassa)

Mmmm, miljoona lisäainetta sisältävä leipä! Joo miusta on tullut nyt vähän lisäainefriikki, varsinkin kun oon lukenut Marjoja&Maskaraa-kirjan, jossa niistä paasataan :D Mutta lisää kirjasta joskus!

Olin odottanut monta viikkoa seuraavaa.

Itse nappasin vegesushiaterian. Ja oli muuten älyttömän hyvää, varsinkin nuo perimmäiset epämääräisiltä näyttävät möykyt! En oikein vieläkään tiedä mitä ne oli, mutta no jaa, hyvältä ne maistui silti :'D

Viereiset tyypit sitten herkutteli kalalla. Itse en tuollaisesta lohesta oikein tykkää, mutta kuulemma hyvältä maistui! :)

Puikkojenkin käyttö sujui yllättävän hyvin! Muutaman kerran kiinalaisessa käyneenä on tullut treenattua, ja eipä tuo nyt kovin hankalaa ollutkaan :D

Aika hämmentävää oli, että vaikka tuo ateria näyttää tosi pieneltä ja vaatimattomalta, siitä tuli tosiaankin ihan täyteen ja täytenä kesti monta tuntia! Kyllä ne japanilaiset on neroja.

Niin, kävin myös Turussa ystäväni luona samalla reissulla, mutta siitä sitten kuvia seuraavassa postauksessa. Oon nyt nimittäin ihan poikki. Öitä!

Kevätsää lämmittää

Jos ette vielä ole kuulleet tarpeeksi hehkutusta tästä joka vuosi yllättävästä keväästä, niin tässäpä vähän lisää: katsokaa ulos! Siellä on kevät(tai no ei ehkä nyt kun on pimeää)! Aurinko on siis taas uskaltautunut sieltä pilvien raosta ja näiden miljoonan kouluasian(etsi fontin historiaa, tee vaakuna-ryhmätyö, etsi n. miljoona maalausta 3-kiloisesta kirjasta taidehistorian kurssia varten jne) välissä on huomannut ihmeellisiä asioita - mm. pyöräilyä ilman loskakeliä(tai no ehkä vähän), ja lisäksi kesäterassi! Ah ihanaa.

Mutta että mitä sitä on tehty?

No luin kirjan, Kulinaristin kuoleman. Tuo osui käteeni jo kirjakaupassa mutta nuukana ja köyhänä opiskelijana sen sitten lopulta kirjastosta nappasin. Kirja kertoo siis kulinaristista, joka lepää kuolinvuoteellaan ja hänellä on kielen päällä juuri se maailman ihanin maku, mutta ei saa sitä mieleensä. Kirjassa hän sitten menee omiin muistoihinsa ja yrittää yhyttää kyseistä makua lasten ja vaimon ja tyttöystävän katsellessa katkerana vieressä. Tuomio: ihania ruokakuvauksia (yksi taisi kestää tyyliin puoli sivua!), joista osa saattoi ihan helposti viedä puolikin sivua.
Mietin kyllä koko kirjan ajan, että kulinaristin täytyy päätyä johonkin hyvin yksinkertaiseen ruokalajiin, sillä hän oli koko kirjan muistellut parhaita viskejään, sorbettejaan, kalojaan ja lihojaan. Ja, no, tavallaan se olikin hyvin yksinkertainen. Luulin kuitenkin, että koska kirjassa keskityttiin myös kulinaristin lähipiirin mielipiteisiin(yleensä aika negatiivisiin, paitsi kissalla :-D), kulinaristi tulisi vihdoinkin lopun hetkellä järkiinsä ja pyytäisi perheeltään anteeksi sitä, että on ollut etäinen ja huono isä. Mutta kun ei. Jätkä vaan keksii maailman ihanimman ruoan(eli tuulihatut <-mustaa teksti jos haluat tietää!) ja pyytää palvelijan niitä tuomaan. Hienoa. Olisi ollut kiva, jos kulinaristi olisi kehittynyt ihmisenä tai jotain muuta ennen kuolemaansa, mutta täytyypä kai todeta, että ei elämäkään ole aina niin dramaattista.

Mutta se niistä pohdinnoista, nyt tullaankin sitten tähän päivään. Ja vaihteeksi taas pari pärstäkuvaa tähän alkuun, kun kerrankin aurinko paistoi tuolleen ihanasti huoneeseen.

Outoa, kun päällä oli kaulusmekko. Ostin sen neljällä eurolla kirpparilta, eikä ollut paljon Nanson mekosta! Oli kyllä hieman vaikeuksia pyöräillä tuolla lyhyellä helmalla.. :D

Illalla aurinko hemmotteli vieläkin, joten lähdin ulos vähän kuvailemaan. Yleensä en tykkää ottaa maisemakuvia kun ne on miusta niin tylsiä, ihmiset on paljon mielenkiintoisia kuvattavia, mutta tässä nyt tällaisia "ihan kivoja" "muutama" :P

Pielisjoki sulaa!

Rakas ajoneuvoni!

(kuvat saa isommaksi klikkaamalla)

Ei ollut ravintola auki :( No, kesällä sitten! Ihanat lasi-ikkunat oli tuossa ravintolassa kyllä, pakko sinne suunnata kunhan se aukeaa(niin kuin aika moneen muuhunkin paikkaan)

Torstaina onkin sitten vähän erikoisempaa luvassa kun suunta on etelään päin! Ei kuitenkaan niin etelään että siellä bikinikelit olisi, vaan ihan tuonne pääkaupunkiin ja Turkuun. Helsinkiin mennään siis luokan kanssa tutustumaan erilaisiin graafisen suunnittelijan työpaikkoihin(mainostoimistoja yms) ja näyttelyihin, ja Turkuun menen ystävän luokse, jota näin viimeksi kesällä, hui! Kiva loppuviikko siis luvassa! :)